Yöllinen kellarihumppa

[wilhood]

Kellarikerroksessa oli pimeää. Portaikosta kuului askeleita, ja käden laahausta tiiliseinää vasten. Kuului hento naksahdus, ja valot räpsähtivät vaiheittain päälle. Lauri asteli paljain jaloin parketilla. Yllään laurilla oli farkut, niittivyö ja hiukan kitsahtanut, naistenmallinen t-paita. Lauri eteni hitaasti kohti sohvaa. Ilma oli tunkkainen. Porukkaa oli vielä hetki sitten ollut täällä hurjasti. Ilmassa haisi hento tupakansavu, vaikka oikeasti sisällä ei saisi polttaa.

Lauri sipaisi vaaleita hiuksiaan korvansa taakse, sillä ne olivat tiellä. Hän istahti hiukan kulahtaneelle, beigelle samettisohvalle. Se oli painunut kuopille ja tekstiilin alaosa oli hiukan rispaantunut. Hän nosti kummatkin jalkansa sohvalle ja istui hiukan vinossa asennossa käsinojaa vasten. Sitten Lauri kaivoi taskustaan kännykkänsä ja alkoi tylsyydessään selailla tekstiviestejä. Billie, Billie, Billie, Joe, Billie, Joe, Billie, Billie, Billie..

Oikeastaan Lauri ei edes tekstaillut paljoa, muuten vain viestejä oli vuosien mittaan kertynyt. Hän selaili vanhimpia viestejä, ja tytön silmiin osui Zach. Viestit olivat pari vuotta vanhoja ja ne sisälsivät rutkasti rakkaudenosoituksia. Lauria alkoi yököttää, enimmäkseen Zachin nykyinen olomuoto, ja nopeasti hän poisti viestit. Hetken hän mietti, millaista olisi, jos Zach vielä eläisi. Olisikohan Lauri lähtenyt High Schooliin ollenkaan. Olisikohan hän vain karannut ja päättänyt elää täysillä?

[baabaa]

Billie raahautui laiskasti portaita alas. Portaat kopsahtelivat jalkojen alla ja käsi laahasi seinää pitkin. Kello oli yli puolenyön mutta ainahan olisi seuraava päivä aikaa nukkua. Silmiä oikeastaan painoi jo ja hetken Billie mietti nukkumaan menemistä mutta alas päästyä ja huomatessaan Laurin nurkkasohvalla ajatus katoaa pois. Nopeammin askelin tämä lähtee kävelemään nurkkasohvaa kohti. "Täällähän sä oletkin. Etkä viittinyt ees tulla ilmottamaan mulle. Sun ois pitänyt nähdä kuinka Wanda oli sekaisin. Oli yksin yläkerran oleskeluhuoneessa eikä se oikeen osannut mitään vastata. Saatana että se on tyhmä." Billien puhe on tasapaksua ja rentoa. Silmät pysyivät laiskasti auki kuten normaalistikkin. Välittämätön ilme. Tai oikeastaan kaikki Billiessä huokui välittämättömyyttä, puhekkin.

Billie nojasi päänsä seinään ja liukui sohvalla alaspäin löytäen siten hyvän istuma-asennon. Pulpetissa oli vaikea istua niin, kiitos ahtauden. Mutta nyt ei onneksi oltukkaan koulurakennuksessa. Mielessä liikkui eräs prätkähiiri, Nate.
"Hei mitä luulet, onko Nate päässyt läpi Tijuanan tullista.. Tyhmä kai se on jos ei mitään sieltä tuo, kun ottaa koulusta vapaatakin sen vuoksi. Tai tyhmä se on jos kiinni jää." Billie tuhahtaa. Jos Naten lainaama vanha romuttamo kuntoinen auto oli edes Tijuanaan asti päässyt. Taskustaan likka vetäisee kännykän aivan vain tarkistaakseen olisiko joku soittanut tai lähettänyt viestejää. No eipä tietenkään. Jengeillä kun muutenkin oli tapanu kokoontua eikä käyttää pissisten tekstiviesti taktiikkaa.

[wilhood]

Lauri kuuli portaista taas askeleita. Tällä kertaa ne eivät todellakaan olleet Laurin askeleita. Portaikosta kuului myös pieni, laahaava ääni. Käsi siveli seinää matkalla alas. Lauri ei tuntenut montakaan, joka teki sitä. Sen oli pakko olla joko Billie tai ehkäpä se oli joku rokkarilikka. Lauri nosti katseensa kännykästään ja tunki sen takaisin taskuunsa. Hän suuntasi katseensa portaikkoon, ja hetken päästä kulman takaa ilmestyi, kukas muukaan, kuin Billie.

"Ai hei Billie", Lauri sanoi. "En mä jaksanu. Aattelin, että oot jossain nurkalla taas vetämässä savuja", hän vielä jatkoi ja virnisti. Hän katseli hetken biljardipöytää ja kuunteli samalla Billien jatkoselitystä Wandasta. "Siis se on, etkö oo ennen huomannu. Muistakko sillon kerran, ku Rob ja sen kaverit sano sille ruokalassa jotain ja tää järkytty niin pahasti, että pudotti ruokansa, ja, ja.." Lauri selitti katkonaisesti ja naurahti matalasti päälle.

Lauri kuunteli, kuinka Billie laskeutui sohvan selkänojaa. Ääni oli pehmeä sametin ansiosta, mutta silti selvästi erottuvissa. "Musta tuntuu, että kyllä se pääsee. Ku eiks sillä oo jotain kavereita tullissa tai jotain", Lauri aloitti, mutta lopetti kesken. "Tai ei sitä koskaan tiedä. Mutta toivottavasti se ei jää kiinni", hän jatkoi ja sipaisi kädellään taas yhden hiuksen kasvojen tieltä.

"Mutta hei, mitä jätkä? Mitä sä todellisuudessa siellä nurkan takana teit, kun aloin hipsiä huoneeseeni?" Lauri kysyi ja naurahti taas makeasti. Tämä päivä oli tartuttanut Lauriin iloisen olon, sillä kaikkea kivaa oli tapahtunut. Hilpeä tunnelma oli muilta jengiläisiltä jäänyt päälle.

[baabaa]

"Kyllä muistan. Ei sellasta ihan tuosta nuin vaan unohda etenkin kun näki tilanteen. Rob osaa sanoo aina kaikkee kätsää. Mä uskon että ehkä te oottekin sisaruksia." Suupielessä käy laimea virni. Billie oli hyvinkin iloinen mutta hymy juuttui lähes poikkeuksetta pieneen suupielen kohotukseen. Billie silitti kädellään sohvan samettista käsinojaa. Nopeasti Billie vilkaisi kulmat kurtissa sohvaa. Kolmen vuoden aikana ei hän koskaan ollut tajunnut, että sohva oli samettia. Pian Billien ajatukset päätyvät kuitenkin herra mopoilijaan, josta Lauri puhui. "No niinhän sillä oli vaan ei ole enään. Tai ainakin kaksi niistä jäi tullipetoksesta kiinni, kolmannesta en tiiä miten sille kävi. Etkö sä oo kuullu?" Billie luo epäuskoisen katseen toiseen. Kaikkihan siitä oli kuullut. Tai ainakin harvat ja valitut joihin Robin, Billien ja muutaman muun lisäksi kuului aina Lauri. "Pakko kai se on myöntyä tosiasiaan, ettei Nate enään muista kertoa asioita. Kuinka helvetissä siitä on tullu niin huonomuistunen?" Vaikka sehän oli kysymättäkin selvää. Alkoholihan sen oli ajan mittaan tehnyt. Nate olisi kuitenkin huonomuistisenakin aina sama ihana, hauska ja rakastettava prätkähiiri, jota ilman jengi olisi vajaallinen. Joten mitä yhdestä jos toisestakin muistista. Billie huokaisi hiljaa tajutessaan kuinka typerästi asiaa edes ajatteli. "Ei se jää kiinni", Billie viimein huokaisee hiljaisemmalla äänellä. Ei Nate koskaan jäänyt. "Suurempi kysymys on mitä se sieltä tällä kertaa tuo."

"Öö no tota.. Joo, nurkantakana oli Bonnie vierailulla. Ostin siltä tabuja. Niin, siitä mun pitikin sulle kans sanoa. Tuputti aika paljon kun oli rahan tarpeessa. Pirun narkki. Niin otatko sä osan?" Billie loi kysyvän katseen sohvan toisessa päässä istuvaan. Billie kohensi asentoaan niin, että istui nyt toinen jalka kokonaan sohvalla Laurin puolta päin. Hetki sitten häntä oli vielä huolettanut Bonnie. Ei auttaisi jäädä kiinni koulun ulkopuolisen, etenkään narkkarin, huoneessa pitämisestä. Eikä asiaa auttanut huonot välit ensimmäiseen divisioonaan. Nehän bitchit kertoisivat heti jos saisivat selville. No, nevermind. Kyllä siitä tieto tulisi jos jotain kävisi.

[wilhood]

"Joo, ei me ehkä sisaruksii olla", Lauri naurahti ja katsahti kattoon. Discopallo oli paikallaan, kukaan ei olult laittaut sitä pyörimään. Sitten Lauri käänsi katseen puhuvaan Billieen. Hän kuunteli tarkasti. "Ai, ei se mulle ainakaan kertonu. Tai siis ainakaan muistaakseni", Lauri sanoi ihmetellen. "Natesta tosiaan on tainnu tulla aika huono muistinen. Outoo", Lauri sanoi ja kohotti toista kulmakarvaansa hivenen.
"Ja tota mäkin mietiskelen", Lauri sanoi ja pieni hymynkare kävi tytön suupielissä. "Toivottavasti jotain käyttökelposta tällä kertaa".

Lauri katseli taas discopalloa. "Se on aika outo hyypiö", Lauri sanoi hiljaa Bonniesta. "Miten se etes kehtaa käyä asuntolalla hyppimässä, sais aika kovan rangaistuksen kun meille myy", Lauri sanoi, tällä kertaa normaalilla äänellä. "Mutta voin mä osan ottaa", hän virnisti ja napsautti sormiaan.
"Mun röökit on muuten taas kadonnu, oisitsä ollu asialla? Tai oisko sulla ees antaa", Lauri sanoi. Aski oli todellakin kadonnut hyvin mystisesti koulupäivän aikana. Kerrankin Lauri oli ollut jokaisella tunnilla, kuitenkin joku pissis käynyt ryöstelyretkellä, tiennyt, että mikä porukka uskaltaa tupakkaa kantaa mukanaan.

[baabaa]

"Loogista", Billie vastasi Laurin 'outoa' kommenttiin. Kai sitä vähemmästäkin muisti heikkenisi. Tai sitten Nate ei vain halunnut kertoa. Lauri oli kuitenkin sisäpiiriä, kyllä tämän pitäisi Laurille muistaa kertoa. "Tai ehkä se halus yllättää sut. Parhaimman luokan marilla. Tai jollain muulla". Viimeinen lause ikäänkuin herättää Billien tämän monotomisesta puheesta. Virnistys taas käy kasvoilla ja jää pysyvästi paikoilleen Laurin ottaessa puheeksi käyttökelpoisuus. "Viimekerralla toi niitä hampun lehtiä. Eihän se voi olla niin tyhmä, se on kuitenkin Nate. Kukaan ei polta lehteä. Ellei halua jumittua vartiksi lattialle makaamaan meritähti asentoon. Tai ehkä se ei ite ollu selvillä kun niitä osti. Eihän se ollu selvillä sillonkaan kun niitä tarjosi." Nate tosiaan oli usein kännissä. Melkein Billien ja Laurin verran. Tosin kaksikkoon ei ollut vertaamista. He olivat se ääripää nuoriso juopoissa. Joivat usein Russin ja Robin kanssa arkisinkin aamuun asti. Voi tuota nykypäivän nuorisoa. Billie heitti purkillisen tabuja farkku takkinsa taskusta Laurille. Olihan se ihmeellistä mukana raahata mutta mieluummin mukana kuin huoneessa. Billie ei ollut ensimmäisen kastin suosiossa, mikä aiheutti tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi huoneen nuuskiminen. Aina jollain keinolla sitkeä teini sai vahtimestarin avaamaan oven. Koulussa pillerit kulki kätevästi repussa mutta koulujen loputtua asia ei ollut yhtä helppo. Nevermind, kaikesta aina kuitenkin selvisi. Sitäpaitsi Billie oli luonnonlahjakkuus kiristämään ja uhkailemaan. Ghettotyttö.

"Purkissa on puolet", Billie totesi. "Että maksa tällä viikolla. Tai ens viikolla viimestään. Tarvii lisää juomarahaa". Likka virnisti. "Bonnie on ihan ok. Se vaan ei oikeen oo normaalisti ihmisten seurassa joita ei tunne. Sen vois suoraan viiä hoitoon. Suljettujen ovien taakse. Huumeet pilannu senkin aivot." Ironista sinänsä että juuri Billie puhui asiasta. Ja että juuri Billietä huoletti ihmisten elämän pilaaminen huumeilla. Niiden, jotka olivat lähes puolet elämästä ollut tärkeässä roolissa ihmissuhteissa. Kun ei kukaan oikeen jaksanut uskoa että Billiestä itsestään tulisi jotain parempaa. Tuskin tulisikaan. Kunnianhimon krooninen puutteellisuus.

"No mä otin sulta 2. Joku pissis varmaan vieny loput. Vittu niiden kanssa. Asiasta kolmanteen. Millon juodaan taas arkikännit Robin kanssa? Ja kai se Russ tulee siinä samassa". Billie venytti selkäänsä, joka oli huonossa asennossa. Hän laski maahan. jalkansa, joista toinen oli puutunut.

[wilhood]

"Ehkäpä, ehkäpä", Lauri virnisti. Hän kuunteli laiskasnoloisesti Billien ääntä ja muodosti mielessään lauseet aivan eri muotoon, kännikalan tuska. Hänen piti järjestellä sanat uudestaan, jotta hän tajuaisi mitä Billie oli selittänyt. "Aijjoo, kiitos", Lauri otti kopin ja laski purkin viereensä, tarpeeksi isoja taskuja hänellä ei juuri nyt ollutkaan. "I will", likka vielä lisäsi maksu-asiaan.

"Mutta mä en voi ymmrätää Bonnieta, oikeesti. Onha se varmaa iha okei siis, mutta miten kytät ei oo vielä tehny sille mitään? Ku eiks se oo jääny joskus kiinni täältä jakelemasta?" Lauri sanoi ja kohotti toista kulmaansa. "Mutta anyway. Toivotaan vielä parasta Naten puolesta", Lauri virnisti ja taputteli tabu-purkin kantta sormenpäillään. Kansi kumisi mukavasti.

"Joo, mä kaipaan sitte joskus niitä takas", Lauri virnisti. "Mutta vasta pahan paikan tullen", hän vielä lisäsi. "Pissikset on vitun ärsyttäviä, luulevat olevansa parempia ja kovia, semmosia meikkipellejä", Lauri murahti ja lopetti purkin rummuttamisen.
"Vaikka tässä jokupäivä, en oo iha varma noista koulujutuista, yrittäsin nyt olla jäämättä luokalle tai en saa enää porukoilta rahaa. Pitää hiukan parantaa tota koulumenestystä", Lauri murehti ja heilautti jalkansa sohvalle toisen siirrettyä omansa pois.

[baabaa]

"No, siinä vähän Vera ja Mike selitti sen ulos tilanteesta. Sitäpaitsi onhan se putkaan monesti joutunutkin. Ja jossain vaiheessa rapsahtaa vankila. Mut ei se kestä niin kauaa. Se kuihtuu pois. Pääsee korkeintaan hoitolaitokseen". Billie halusi jo jättää asian. Häntä harmitti Bonnien puolesta. Kaksikko oli jakanut paljon. Jopa enemmän kuin Lauri ja Billie. Bonnie oli toisen yksi läheisimmistä ystävistä. Samalla linjalla Laurin kanssa. Se oli paljon vaadittu. Rob ja Natekaan ei aivan tälle tasolle yltänyt. Russista puhumattakaan. Billie ei oikeastaan edes pitänyt hepusta kovinkaan paljoa. Hyvä juomaan kaljaa ja iskemään naisia. Siihen se jäi. Mutta eniten Billie ihmetteli kuinka likat lankesivat tämän jalkoihin. Heikkoutta, Billien mielestä.

"Mä en oikeestaan pidä Russista", Billie töksäytti. Enempää tämän ei tarvinnut sanoa. Lauri pystyisi päättelemään syyt nopeasti. Yleiset pillumagneetit eivät olleet Billien juttu. Rob oli yksi tärkeimmistä ystävistä koulun sisällä, ja ulkopuolellakin. Russ tuli siinä sivussa auttamatta. Olihan jätkillä hyviä ideoita. Wandan päänmenoksi eniten. Russ ei edes halunnut koskaan muihin suunnata näitä asioita. Tämä nimittäin piti ensimmäisen divisioonan pimuista. Niitä ei pitäisi suututtaa liikaa.

((lyhyt paska))

[wilhood]

"Oikeestaan Bonnie-parka", Lauri sanoi ja alkoi taas taputella tabu-purkkinsa kantta. Lauri tajusi jättää aiheen Billien ilmeestä päätellen. Hän oli tuntenut Billien jo niin kauan, että tiesi, milloin pitäisi lopettaa. Mutta äkkiä Billien ajatukset tuntuivat vaihtuneen. Pian Lauri saikin tietää, mitä likka ajatteli.

"Mun mielestä se on ihan ok", Lauri sanoi ja lopetti rummuttamisen. Hän vilkaisi taas vaihteeksi discopalloa. Huone tuntui kovin tyhjältä, ja kylmälät, kun paikalla ei ollut muita. "Mitä nyt turhaan diivojen perään, se sais seuraavaks pokata sut!" Lauri naurahti. Mutta siinä Russ tuskin onnistuisi.

# Sorry mate #

[baabaa]

Samassa kuin Lauri lopetti rummuttamisen aloitti Billie saman, oikealla jalallaan maata vasten. Erikoista rytmiä yhden jalan orkesterista ei syntynyt mutta ei siitä liiemmin pitänytkään. Ainoastaan rummutus saattoi kuulostaa hermojaraastavalta. Etenkin, kun tahti vaihtui koko ajan. Eihän Billiellä ollut rytmitajua vaikka tämä musiikista pitikin. Lattia tuntui turhan vilpoisalta mutta ei auttanut valittaa. Lauri oli jo ehtinyt varata jaloillensa sohvatilan. Kellarin lattialämmitys kai reistaili taas. "Sais tämä helvetti toimia!" Billie äyskäisi äkäisesti. "Jalat paleltuu", tämä vielä jatkoi, jotta Lauri pääsisi kärryille siitä minkä ylipäätään pitäisi toimia.

Billien pää ei kääntynyt Lauriin päin tämän vastatessa Russista. "Ei tasan. Raivostuttava se kusipää on." Tässä vaiheessa Billie loi sivusilmällään katseen Lauriin. Hyvä Laurin oli puoltaa, kun itsekkin Russista piti. Lähes jokainenhan siitä piti. Eikä jätkä jättänyt tätä käyttämättä hyväksi.

"Haahaa", Billie nauroi teatraalisesti. Russ ja Billie, ei ikinä. Silloin ainakin voisi sanoa ettei ihmeiden aika ollutkaan ohi. Ei, Billietä ei kiinnostanut vittuakaan Russ. Luultavasti koskaan. Tai korkeintaan, kun oli rähjääntynyt alkoholisti pummi, joka asui huumekortteleiden käytävillä. Siinä vaiheessa Russ voisi saada osakseen arvostustakin. Mielessään Billie naurahti ajatusta.

[wilhood]

"Joo, sais tosiaankin", Lauri sanoi, katsahti Billien jalkoihin ja virnisti. Hän aloitti taas kannen rummuttamisen ja yritti pysyä samassa tahdissa Billien kanssa. Se vain oli kohtalaisen hankalaa. Samassa Lauri katsahti tietokonepöytiin päin ja huomasi johtojen seasta tutunnäköisen tupakka-askin. Sama repeymä kannessa, samat viillot edessä.

"Katoha jätkä! Joku pissis ollu asialla mun tupakoita polttelemassa", Lauri hämmästeli, mutta ei jaksanut vaivautua hakemaan askia ja katsomaan, olisiko mitään jäljellä. Tuskin olisi. "Siks täällä leijuuki tämmönen aromi", Lauri virnisti. Samalla hän kaivoi taskustaan kännykän, katsoi paljonko kello oli, ja totesi puoliääneen: "Puoli kaksi.."

[baabaa]

"Pissikset on." Miksi Billie oli aina se jätkä muille. Lauri oli pimu, Rose oli likka ja Billie aina jätkä. Vaikka salaahan hän tavallaan asiasta pitikin. Olivathan jätkät paljon ihailtavampia kuin likat. Yleensä ottaen ainakin, Lauri tietenkin oli poikkeus.

Aromi.. Mikä aromi. Haju oli tullut kaiketi liian tutuksi. Billie lopetti rummutuksen yhtäkkiä kuullessaan kellon ajan. "Sori mate, mä lupasin mennä tänään Jackin mukaan. En ees tiedä aikooko ne juoda vaan vai vetää kamaa. Mut mulla on kiire." Billie vääntäytyi ylös sohvalta. "Tota.. Moro." Billie heilautti kättään ja poistui tilasta, käsi hilasi seinänviertä kiivetessä ylös portaita.