|
Post by jackass on May 27, 2006 19:20:15 GMT 2
Chris istuu tyhjyyttään huokuvan käytävän kivisellä lattialla ja tuijottaa turhautuneena polviensa päällä lepäävää, auki olevaa historiankirjaa. Syvä huokaus. Ei millään jaksaisi, ei vain kiinnosta. Ei sitten paskan vertaa. Chris nostaa katseensa kirjasta ja katselee käytävää epätoivoisen oloisena, kuin etsien enkeliä joka tulee ja poistaa historian koko koulusta. Hän suoristaa jalkansa ja katselee omia jalkojaan, niitä heilutellen. Jostain kuuluu askelia, loittonevia. Haukotus. Chris laskee katseensa vastahakoisesti takaisin kirjaan. Vuonna 1234 merimiehet luulivat löytäneensä Intian ja menivät Essolle..
|
|
|
Post by fennella on May 27, 2006 20:37:50 GMT 2
wade pamauttaa takanaan oven kiinni varsin protestoivaan sävyyn. vaikka tällä nuorella miehellä oli yleensä pitkä pinna, eikä hän viitsinyt turhaan koulussa riehua, sai tuo matematiikan opettaja waden pinnan kireälle. nyt kun poika oli kuunnellut alituista vittuilua pelinrakentajien vajaasta älystä tarpeeksi pitkään, pinna napsahti poikki ja opettaja sai samanmittaista tekstiä takaisin. lopuksi wade oli marssinut ulos luokasta tuntien jokaisen kolmekymmenen silmäparin tuijotuksen selässään. ongelmiahan tästä seuraisi sekä joukkueessa, koulussa että kotona, eikä wadella ollut puolustautumis mahdollisuutta, mutta kun pinna katkee niin minkäs sille tekee. wade nojautuu oven viereiseen seinään ja valahtaa istumaan seinää pitkin lattialle. ehkä hän vain rauhoittuisi tovin ja palaisi nöyränä poikana takaisin luokkaan. tuskinpa vain, mutta joskus sitä sai itseäänkin huijata. poika nostaa katseensa lattiasta ja huomaa nyt vasta käytävän toiselle puolelle nököttävän ihmisen, jonka nimeä hän ei tiennyt eikä kaiketi edes olemassa oloa ennen edes noteeranut. wade kohottaa hieman kysyvänä kulmiaan sanomatta kuitenkaan sanaakaan. kaiketi tuokin oli poistunut luokasta tavalla tai toisella tai sitten vain piti kivistä lattiaa mukavana paikkana lukemiselle. eihän se ollut waden asia, vaikka siitä juttua olisi varmaan saanutkin käännettyä.
|
|
|
Post by jackass on May 27, 2006 20:50:23 GMT 2
Chris nostaa katseensa kirjasta kuullessaan oven pamahtavan aivan lähellä. Poika kohottaa yllättyneenä kulmiaan ja katsoo hetken ihmetellen luokasta marssinutta poikaa, varsin tuohtuneen näköistä sellaista. Chris käsittää heti että poika on näitä 'paremman kastin' metroja jotka eivät muusta välitä kuin omasta ulkonäöstään.. tai ainakin niistä sellaisen kuvan saa, Chris ei ole koskaan nähnyt näitä suosittuja kundeja mitenkään resuisena, aina on tukka sliippadiippa täydellisesti ja vaatteet sen näköisiä kuin ne olisi valinnut joku stylisti. Chris tuhahtaa hiljaa katseltuaan poikaa hetken ja kääntää sitten katseensa pois ettei poika huomaisi tuijotustaan. Chris ei edes leiki lukevansa kirjaa. Katse vain vaeltaa pitkin rivejä, poimii kirjaimia sieltä täältä, muodostaa niistä järjettömiä sanoja. Chris vilkaisee vastapäätä istuvaa poikaa ja huomaa tämänkin katsovan itseään, ainakin jollain tasolla. Chrisille tuli vaivaantunut olo, tälläisissä tilanteissa ei tiennyt mitä tekisi- sanoisiko jotakin vai olisiko aivan hiljaa. Kuitenkin Chrisin tuntien, poika mieluummin puhuu kuin on hiljaa ja odottaa että toinen rikkoisi jään. "Mitäs matikan maikalle kuuluu" Chris kysäisee ja nyökkää oven suuntaan josta toinen oli juuri rymistellyt. Varovainen, ystävällinen virnistys.
|
|
|
Post by fennella on May 27, 2006 21:04:10 GMT 2
waden kulmat kohoavat aluksi vaarallisen korkealle ja painuvat sitten syvään ryppyyn. toisen kysymys ei tainut olla mitenkään maailman miellyttävin, mutta sen siitä sai kun ei itse suutaan mennyt avaamaan. wade murahtaa jotakin ja kohauttaa olkapäitään aikoen ensin olla sanomatta mitään. se olisi kuitenkin ollut epäkohtelias ja typerää, sillä vaikka wade oli ns. parempaa porukkaa koulussa, eihän tykännyt ihmisten luokittelusta ollenkaan missään olosuhteissa. "hyvää tätä nykyä. varmasti oikein tyytyväinen kun sai todistettua, että pelinrakentajat on täysin kusipäitä ja hermoraunioita." wade tokaisee silmiään hieman pyöräyttäen, mutta ei voi mitään pienelle huvittuneelle välähdykselle joka käy kasvoilla. no niin, tottahan joka sana oli, vaikkakin suhteellista spekulointia. tuskin matematiikankaan opettaja rakasti, jos sai negatiivista palautetta tuhannen kirosanan ja haukkanimen kera koko luokan edessä. wade oli kuitenkin täysin varma, että maikka kuitenkin käkätti yksinään tyytyväisenä ja levittäisi suhteellisen epämääräistä juttua hänestä opettajanhuoneessa.
|
|
|
Post by baabaa on Jul 3, 2006 16:09:21 GMT 2
(( Peli päättynyt, Wadea ei enään ole edes. Eli ihan vaan huomautus ettei kukaan vahingossakaan tule tätä jatkamaan. ))
|
|