Oh idiot do make us laugh

[kizzy]

Alec käveli kädet taskuissaan kohti koulua, mp3-soittimen napit korvissaan, katseen tutkaillessa ympäristöä. Poika teki aina pienen nyökkäyksen jonkun oppilaan tervehtiessä häntä, mutta ei Alec jäänyt kenenkään kanssa rupattelemaan. Hän ei ollut nyt sillä tuulella, johtui ehkä jonkinasteisesta univelasta jota oli kerääntynyt jo aika lahjakkaasti. Suurin osa ehkä kesäyö-ajelujen takia, mutta eiköhän tuo koulun alkaminen ja aikaisin herääminen suurin syy univelkaan ollut. Tai niin Alec ainakin itselleen uskotteli.
Saavuttuaan koulun portaiden kohdalle, poika huomasi jonkun nyyppäilevän nörtin istuvan portaalla tekemässä jotain nörttimäistä. Alec asteli toisen eteen, pysähtyi 20 sentin päähän toisesta ja katsoi päätään kääntämättä alaspäin toista.
"Suksippas kuuseen."
Tokaisi pojalle, joka nosti hiukan täristen katseensa tulijaan, ja huomatessaan että toinen oli huomattavasti korkeammassa klikissä kuin hän itse, ja ehkä Alecin sanojenkin takia, nousi ripeästi ylös portaalta, pahoitteli olemassa oloaan ja portaalla istumista hävitän suhteellisen liukkaasti pois paikalta. Kevyt virne nousi Alecin kasvoille hänen loisteliaan toimintansa ansiosta. Kyllä sitä tälläisinä päivinä kelpasi olla ykkösporukkaa. Poika istahti toiseksi ylimmälle portaalle, suoristi jalkansa ja nojasi käsivartensa ylimpään portaaseen tutkiskellen katseellaan ympäriinsä poukkoilevia ihmisiä. Typerän näköistä juosta ympäriinsä hätää kärsimässä kun koulu alkoi. Alec itse ei ainakaan kiirettä pitäisi, nytkin hänellä oli hyppytunti, joten mikäs siinä kuin ulkona makoillessa ja musiikin kuuntelussa.

[[Joku tänne seuraksi~]]

[fennella]

(( minä tulen yhdessä uhkarohkean tyttöni kanssa. :D ))


jerry pysähtyy portaidan ala puolelle ja rypistää kulmiaan huomatessaan jonkun atleetti hirviön ajavan nörtin pois rappuselta. että tälläinen osasikin ottaa jerrya päähän. vaikka tuo atleetti olikin olevinaan koulun kermaa, ei tämän silti olisi pitänyt suhtautua ihmisiin tuolla tavalla. enemmän arvostusta tuo olisi luultavasti saanut, jos olisi vain ystävällisesti pyytänyt nörttiä poistumaan. jerry tuhahtaa yksinään ja harppoo muutaman rappusen ylemmäs törmäten äskeiseen nörttiin. tyttö huokaa uudelleen ja kohottaa hieman kysyvästi kulmiaan, sillä tuo nörttipoika tuntui vääntehtivän jonkinasteisessa tuskassa. jerryn kasvoilla käy ystävällinen hymy, joka kehoittaa poikaa puhumaan ja lopulta nörtti saa pihistyä jotakin atleetin alle jäänestä tärkeästä paperista. jerry kohottaa katseensa ylempänä istuvaan ateleettiin. tytön kulmat rypistyvät taas tämän mitellessä itsensä kanssa olisikohan tarpeeksi rohkea vai ei. nörtti kuitenkin teki päätöksen jerryn puolesta sanoessaan, ettei kukaan tavis kuitenkaan uskaltaisi pyytää atleettia siirtymään. no niin varmaan, jerry ei voinut enää muuta kuin mennä, sillä hänelle oli heitetty selkeä haasta - ainakin hänen omasta mielestään. jerry vetää syvään henkeä ja taputtaa nörttiä lohduttavasti olkapäälle kavuten sitten rappuset ylös pysähtyen atleetin polvien kohdalle katseen laskeutuessa poikaan.
"voisitsä siirtää sun ahteria tai edes sun helvetin isoa egoa? mun pitäs saada sun alta yks paperimytty."
jerry kysyy rypistäen vain kulmiaan osoittamatta kysyvyyttä muuten kuin sanoilla. ilme oli muuten kuta kuinkin käskevä, mikä oli varsin itsetuhoista tavistytöltä, joka puhutteli atleettia. sanavalinnatkin osoittivat kyllä tätä, mutta tyttö ei ollut tottunut säästämään ajatuksiaan paremmille korville vaan hän toi aina ne julki - kävi miten kävi. usein kävi huonosti, mutta minkäs sille teki, ettei suutaan osannut pitää kiinni ja puhekin kulki nopeammin kuin järki. jerryn paino valuu kokonaan toisen jalan varaan, eikä hän näytä kasvoillaan sitä pientä epävarmuutta joka kaiveli sisällä. tytön teki mielettömästi mieli vilkaista nörttipoikaa, jota hän tässä henkensä uhalla yritti auttaa, mutta sen tuo atleetti olisi tulkinnut epävarmuudeksi, eikä jerry tahtonut antaa kovan kuorensa halkeilla nyt.

[kizzy]

Alec istuksi portailla kaikessa rauhassa, katse kierteli pihalla olijoissa nousten lopulta tutkailemaan taivasta. Aurinko paistoi oikeastaan juuri sopivasti siihen kohtaan portaikkoa ja lämmittikin sopivasti. Pojan silmät sulkeutuivat koko olemuken vain nauttiessa auringosta. Sitä iloa ei kuitenkaan kauaa kestänyt kun joku toope tuli seisomaan auringon eteen. Alec avasi silmänsä katsoen kärttyisän näköisenä valon eteen tulijaa. Katse joutui hetken tarkentelemaan jotta heppu sai kiinni minkä näköinen ihminen hänen edessään seisoskeli. Pieni vilkaisu tytön olemukseen jo kertoi ettei toinen ainakaan klikeissä huipulla ollut. Ei Alec ollut tainut edes nähdä tyyppiä ennen. Toisen tilittäessä niin kovin kauniilla sanoilla tarvitsevansa jonkin lapun Alecin perseen alta, heppu vain kohotti toista kulmaansa kaivaen tuon kyseisen paperin esiin. Alec pyöritteli hetken lappua kädessään tajuamatta yhtään mitään se sisällöstä nostaen sitten katseensa paperin 'pyytäjään'.
"Mitä mä hyödyn siitä että annan tän sulle?"
Kysyi sitten kulman kohotessa jälleen pienen huvittuneisuuden kavutessa kasvoille. Tyttö kun selvästi oli alempaa porukkaa, niin miksei sitä hiukan kiusattaisikin? Tai eihän tyttöjen kiusaaminen niin hauskaa ollut kuin poikien, etenkin nörttien, mutta syyttäkööt tytteli itseään kun oli auringon eteen tullut kyselemään jotain utopista paperilappua.

[fennella]

jerry huokaisee raskaasti ja pyöräyttä silmiään pojan kysymykselle. niin tyypillistä ensimmäistä kastia, että kaikesta piti saada hyötyä jotenkin, eikä mitään voinut tehdä vain pyytettömästi. oikeastaan samalla määritelmällä pystyi määrittelemään pelkästään atleetti klikkiäkin, sillä miehillä - varsinkin vähän lihaksikkaammilla ja hyvännäkösillä - tuntui aina olevan tarve hyötyä asioista jotenkin. jerry ei käsittänyt tätä millään, vaikka tyttö oli tähän ilmiöön törmännyt ennenkin esimerkiksi isänsä kanssa. tytöstä kuitenkin tuntui, että hyödyntavoittelu korostui entisestään ensimmäisen kastin jäsenissä. jerry vetää kätensä puuskaan ehkä itsesuojeluvaiston takia, joka oli vasta hetki sitten alkanut kasvaa, tai sitten osoittaakseen olevansa periksi antamaton. kulmien rypyt syvenivät aavistuksen ja tytön kasvoihin muodostui lisää päättäväisyyttä.
"sä saat vaikka hyvän mielen."
jerry ilmoittaa ehkä ivalliseenkin äänen sävyyn kohauttaen paljon puhuvasti kulmiaan. siitähän tässä periaatteessa oli kyse, eihän tuo atleetti mitään muutakaan voinut saada, vaikka tuskin saisi sitäkään. jerry ei kuitenkaan voinut olla huomauttamatta, että maailmassa oli sellainenkin mahdollisuus kuin tuottaa hyvää mieltä auttamalla muka itseään huonompia. eriarvoisuus oli taas asioita, joita vastaan jerry mielellään kapinoi.
"ja toi nörtti jää kiitollisuuden velkaan, joten siitäkin voi olla hyötyä."
jerry lisää vielä nyökäten rappusien toisella laidalla seisovan nörtin suuntaan, vaikka ei ehkä ollut kovin reilua pistää arkaa ja epäluuloista poikaa panokseksi. tuo nörtti oli kuitenkin asettanut jerrylle haasteen, joten jerry koki vähintään oikeudekseen käyttää nörttiä tämän asialla edes jotenkin hyväksi.

[kizzy]

Alec katsoi tyttöä toinen kulma koholla, paperilappu yhä kädessään. Nojautui hiukan lähemmäs toista, käsien nojautuessa vasten polvia. Vastauksen saadessaan ivallisen äänen sävyn kera, huvittunut virne kohosi Alecin kasvoille. Toisen huomauttaessa nörtistä ja tuon kiitollisuuden velasta, Alecin virne laantui hiukan ja katse kääntyi tuohon nörttiin. Heppu näytti kieltämättä hiukan pelokkaalta. Alecin toinen kulma kohosi hänen tutkaillessa nörttiä katseellaan, mutta saadessaan tarpeeksi toisen ruutupaidasta, käänsi katseensa takaisin tyttöön virneen palatessa kasvoille.
"Okei. Saat tän yhellä eholla. Meet pois auringon eestä ja pysyt poissa sen eestä. Deal?"
Alec kohotti jälleen toista kulmaansa katseen tuijottaessa taviksen silmiä. Kieltämättä olisi hyvä jos toinen vain suosiolla väistyisi auringon tieltä ja pysyisi poissa sen tieltä. Ei Alec toki sanoillaan pakottanut toista häipymään kokonaan, saisihan toinen jäädä siihen jotakin hyppylehtimään, kunhan ei tule Alecin näkökentälle ja varjostamaan.

[fennella]

jerryn kulmat rypistyvät hieman atleetin kääntäessä katseensa pois ja pysytellessä hyvän aikaa hiljaa. todellisuudessa aika ei varmaan ollut kovinkaan pitkä, mutta jerrystä se tuntui äärimmäiseltä ajalta kestää tälläistä tilannetta ja tyttö melkein alkoi liikkua hermostuneesti. hän sai kuitenkin itsensä hillittyä ja ainut liike mikä hänessä näkyy on painon siirtyminen kokonaan toisen jalan varaan. lopulta kun atleetti käänsi katseensa takaisin ja sanoi sanottavansa, jerry kohtasi tämän katseen silmät aavistuksen kavenneina ja terävinä ilman epävarmuuden tai hermostuneisuuden häivääkään. tyttö ei todellakaan aikonut antaa epävarmaa kuvaa, vaikka toisaalta hän oli sitä sisältä ennen kaikkea.
"voi kuule, tosta ei tuu mitään ongelmaa. annat nyt vaan sen paperin, niin sä saat jatkaa sun egon levittelyä ja turhamaista auringonpalvontaa."
jerry puuskahtaa melkein helpottuneella äänellä ehdon ollessa noin kevyt. hänellä ei ollut pienentäkään aikomusta jäädä tähän saatuaan paperin takaisin eikä hänellä ollut aikamustakaan jatkossa puhutella atleettia edes välttämättömän asian edessä. hän osaisi kyllä kiertää asiansa ja löytäisi ratkaisun jotain kautta, mutta hän ei pistäisi ikinä enää itseään tähän tilanteeseen. ykköskastin kanssa kun tasavertainen keskustelu oli jotakin niin vaikeaa. jerry ojentaa kätensä poikaa kohti sanojensa jälkeen kohottaen kulmiaan kuin sanoen, että aikooko herra atleetti pitää sanansa vai ei. toisaalta, eihän atleetilla ollut ollut edes aikaa vielä reakoida ennen kuin jerry jo syyllisti ilmeillään tätä lupauksen rikkomisesta.

[kizzy]

Alec ei voinut olla naurahtamatta tytön kommentille. Eipä hän ollut aikaisemmin törmännyt tälläiseen tapaukseen tavisten joukosta. Yleensä tavikset harvemmin halusivat vain olla kiltisti ja puhua kiltisti ettei muut tee heille mitään, mutta siinä tapauksessa tämä tyttö ainakin oli erilainen. Mutta kerta se on ensimmäinenkin kun tälläiseen tapaukseen törmää. Alec vilkaisi jälleen nörttiä, katseen palatessa kuitenkin pian tyttöön. Katse liukui toisen ojennettuun käteen, ja Alec lätsäsikin paperin toisen käden päälle kohottaen sitten toista kulmaansa.
"No, sä sait jo paperis, joten heippa."
Alec sanoi heilauttaen toista kättään kuin vilkutukseksi, vaikka se lähinnä oli vain pieni ranteen heilautus, ja nojautui takaisin taaksepäin. Kyynervarret nojautuivat ylempään portaaseen ja katse jäi odottamaan tytön poistumista. Jos tavis hyppisi mäkeen auringon tieltä, Alec saisi taas valoa ja lämpöä, ja näköyhteyden pihan tapahtumiin. Jos vaikka muitakin 'ylempiä' heppuja sattuisi paikalle ilmestymään, mutta he eivät huomaisi kun tuo yksi seisoi hänen edessään. Joten nyt olisi vain hyvä että toinen kiltisti väistyisi pois alta.

[fennella]

jerry nappaa tiukan otteen paperista saatuaan sen atleetilta käteensä. tyttö vetää käden lähelleen ja pyöräyttää kädet takaisin puuskaan. ehkä jerry jollain tasolla oletti pojan vievän paperin vielä, jos hän antaisi pienenkin mahdollisuuden, joten jerry päätti pitää huolta ettei sellaista mahdollisuutta tule. tyttö oli jo lähdössä rappuselta, kun atleetti vielä kehoitti häntä menemään ja vilkutti vielä päälle. jerry tuhahtaa hiljaa lähes äänettömästi halveksivaan sävyyn, mutta vaikka tuhahdus oli hiljainen ilme kyllä kertoi sitäkin enemmän.
"heippa."
jerry tokaisee ja pyörähtää ympäri astellen rappuset alas nörtin luokse. hän ei vaivaantunut kiittämään atleettia saamastaan paperista, sillä poika ei olisi kuitenkaan arvostanut kiitosta, eikä jerry katsonut pojan edes ansaitsevan sellaista. tyttö antaa paperin takaisin nörtille aavistuksen tuima ilme kasvoilla. kaikkea hänkin teki noiden eteen, vaikkei hän tuntenut nörttiä eikä häntä kiinnostanut tietää kuka tuo oli.
"sä jäit mulle palveluksen velkaa."
jerry ilmoittaa ystävällisellä äänellä huokaisten syvään. nörtti näyttää hetken epäluuloiselta, mutta jerryn hymyillessä ystävällisesti, nörttikin rauhoittui. tyttö nostaa koululaukkua paremmin olalleen ja lähtee astelemaan rappusia taas ylöspäin päätään pudistellen. nörttienhän piti olla fiksuja, joten miksi nörtti luuli jerryn ajavan palveluksella jotakin takaa? samassa kastissahan sitä elettiin. toisaalta, jerryhän ajoi palveluksella jotakin takaa, joten ehkei nörtti ollutkaan niin tyhmä kuin jerry alku ajatuksessa päätteli. tyttö astelee koulun ovista sisälle suunnaten luokkaansa kohti. ei hän tälläisiä asioita jaksanut enempää pohtia.

[kizzy]

Alec pyöräytti silmiään tytölle saadessaan halveksuvan heipan, mutta katse siirtyi tytöstä muihin pihalla seikkailijoihin. Eipä Alec saanut kauaa tutkailla pihan menoa, kun hän huomasi yhden joukkueensa pelaajan talssivan pihalla.
"Mike!"
Alec huudahti, ponnahti ylös portailta ja hölkkäsi kundin luokse. Kaksikko vaihtoi tervehdykset ja jatkoivat sitten matkaansa jonnekkin.

[[Pelin loppu.]]