Post by baabaa on Jan 17, 2008 21:16:23 GMT 2
(( Russin vaatetus ; www.sirusiipi.org/baabaa/russ4.jpg ))
"Boys are back in town again! Hanging down at dinos!", Russ laulahteli Thin Lizzyn vanhaa hittiä. "Eli tää siis on se mun ikioma rakas timanttini, mun synnyinmaa, tai siis kaupunki. Ihana ihana Florida ja sen ihanin sopukka Miami Beach!" Russ höpötti taukoamatta, mitä hän oli jo tehnyt koko pitkän lentomatkan. "Ei vedä vertoja tälle likainen N.Y.C tai kultainen California. Ei edes Miami itse. Tämä on se uusi kaunis maailma, Miami Beach ja sen kauniit aallot, rannat, typykät.." Tässä kohtaa Russ hiljeni. Hän katsahti Clairea kasvoillaan mitä mainion virnistys. "Ei sinänsä, sä oletkin tämän paikan paras typykkä että mitäpä sitä muita katselemaan. Sä tuot auringon aina mukanas minne menetkin, kultaseni." Sanoja tehostaakseen vinkkasi Russ vielä silmäänsä Clairelle. Hänen silmäniskunsa ei murhannut vaan päinvastoin - pehmitti tytön kuin tytön. Tai niin Russ ainakin itse tahtoi uskoa.
Jätkän laukku oli urheilukassin tapainen, eikä se ollut ollenkaan edes täysi. Mutta mitäpä sitä turhaa rojua roudaamaan mukanaan. Laukussa oli kaikki mitä hän Miamiin tarvitsi. Ja vieressään hänellä seisoi kaunis nuori nainen. Niin, ei aivan hänen itse asiassa mutta saihan sitä toivoa. Claire olisi voinut olla juuri sellainen tyttö, joka kesyttäisi renttu Russin. Mutta Claire oli ainakin vielä tällä hetkellä mukana aivan ystävänä. Russ ei voinut tajuta, kuinka kaikki olikaan loksahtanut kohdalleen. Yhtäkkiä kaksikko oli vain saanut päähänsä lähteä vierailemaan Floridassa. Hehän hädintuskin tunsivat toisiaan eivätkä he ainakaan koulussa jutelleet toisilleen. Mitenpä olisivatkaan, eri kastia kun olivat. Claire suosittu ja kaunis, Russ pelkkä rokkari - vaikkakin varsin hurmuri tyyppiä, mikä nosti Russin pisteitä ensimmäisen kastin typyköiden silmissä. Kuinka vain, nyt kaksikko oli siis saapunut Miamin lentokentälle, josta hänen äitipuolensa Dana sitten heidät hakisi. Kyllä, heidät. Claire tulisi yöpymään loman ajan Russin kotona. Siinä talossa hienohelmalla tuskin olisi valittamista. Iso, desing sisustettu, valkoinen talo lähellä rantaa. Russin äidistä erottuaan oli Charles Milella alkanut mennä lujaa. Hän oli menestynyt kuin sattuman kaupalla elokuva-alalla, vaikkakin tuottajan hommissa. Ja Russin Floridan kodissa olikin tosiaan rahtunen Hollywoodin glamouria ja Californian kultaa. Kaupan päälle talossa vielä asuikin kaksikymppinen amatöörimalli, Russin äitipuoli, joka napsi valiumia yhtä usein kuin vaalensi hiuksiaankin.
"No, nyt edetään. Kannanko neidin laukun?" Russ kysäisi aidon vilpittömästi. "Mennään pihalle nyt äkkiä, täällähän tukehtuu. Ja sitten katsotaan milloinkas meidän uljas hopeinen jaguaari saapuisi hakemaan. Se on mun äitipuolen auto, toivottavasti se ei oo napsinut valiumia. Mua ei huvittas kuolla just nyt auto-onnettomuudessa jos se ei aja selvänä. Sillä on jonkinlaista ongelmaa lääkkeiden väärinkäytön kanssa." Russ virnisti alistuvasti mutta jatkoi sitten : "Vaikkakin vuosien muttaan Dana on paljastunut ihan hyväksi tyypiksi. Ja jos hyvä tuuri käy niin saat nähdä mun siskon Jennyn. Siinä vasta mitä mainioin lutka - anteeksi kielenkäyttöni arvon neiti - ja ja ja.. Nyt mennään." Russ lähti bootsien kannat kopisten etenemään ulko-ovea kohti. Hän tunsi Miamin lentokentän kuin omat taskunsa. "Beach odottaa", Russ vielä huikkasi. Hän sisäisesti hymyili kuin karkin saanut lapsi ja niimpä kasvoillakin näkyi aito ilontunne.
"Boys are back in town again! Hanging down at dinos!", Russ laulahteli Thin Lizzyn vanhaa hittiä. "Eli tää siis on se mun ikioma rakas timanttini, mun synnyinmaa, tai siis kaupunki. Ihana ihana Florida ja sen ihanin sopukka Miami Beach!" Russ höpötti taukoamatta, mitä hän oli jo tehnyt koko pitkän lentomatkan. "Ei vedä vertoja tälle likainen N.Y.C tai kultainen California. Ei edes Miami itse. Tämä on se uusi kaunis maailma, Miami Beach ja sen kauniit aallot, rannat, typykät.." Tässä kohtaa Russ hiljeni. Hän katsahti Clairea kasvoillaan mitä mainion virnistys. "Ei sinänsä, sä oletkin tämän paikan paras typykkä että mitäpä sitä muita katselemaan. Sä tuot auringon aina mukanas minne menetkin, kultaseni." Sanoja tehostaakseen vinkkasi Russ vielä silmäänsä Clairelle. Hänen silmäniskunsa ei murhannut vaan päinvastoin - pehmitti tytön kuin tytön. Tai niin Russ ainakin itse tahtoi uskoa.
Jätkän laukku oli urheilukassin tapainen, eikä se ollut ollenkaan edes täysi. Mutta mitäpä sitä turhaa rojua roudaamaan mukanaan. Laukussa oli kaikki mitä hän Miamiin tarvitsi. Ja vieressään hänellä seisoi kaunis nuori nainen. Niin, ei aivan hänen itse asiassa mutta saihan sitä toivoa. Claire olisi voinut olla juuri sellainen tyttö, joka kesyttäisi renttu Russin. Mutta Claire oli ainakin vielä tällä hetkellä mukana aivan ystävänä. Russ ei voinut tajuta, kuinka kaikki olikaan loksahtanut kohdalleen. Yhtäkkiä kaksikko oli vain saanut päähänsä lähteä vierailemaan Floridassa. Hehän hädintuskin tunsivat toisiaan eivätkä he ainakaan koulussa jutelleet toisilleen. Mitenpä olisivatkaan, eri kastia kun olivat. Claire suosittu ja kaunis, Russ pelkkä rokkari - vaikkakin varsin hurmuri tyyppiä, mikä nosti Russin pisteitä ensimmäisen kastin typyköiden silmissä. Kuinka vain, nyt kaksikko oli siis saapunut Miamin lentokentälle, josta hänen äitipuolensa Dana sitten heidät hakisi. Kyllä, heidät. Claire tulisi yöpymään loman ajan Russin kotona. Siinä talossa hienohelmalla tuskin olisi valittamista. Iso, desing sisustettu, valkoinen talo lähellä rantaa. Russin äidistä erottuaan oli Charles Milella alkanut mennä lujaa. Hän oli menestynyt kuin sattuman kaupalla elokuva-alalla, vaikkakin tuottajan hommissa. Ja Russin Floridan kodissa olikin tosiaan rahtunen Hollywoodin glamouria ja Californian kultaa. Kaupan päälle talossa vielä asuikin kaksikymppinen amatöörimalli, Russin äitipuoli, joka napsi valiumia yhtä usein kuin vaalensi hiuksiaankin.
"No, nyt edetään. Kannanko neidin laukun?" Russ kysäisi aidon vilpittömästi. "Mennään pihalle nyt äkkiä, täällähän tukehtuu. Ja sitten katsotaan milloinkas meidän uljas hopeinen jaguaari saapuisi hakemaan. Se on mun äitipuolen auto, toivottavasti se ei oo napsinut valiumia. Mua ei huvittas kuolla just nyt auto-onnettomuudessa jos se ei aja selvänä. Sillä on jonkinlaista ongelmaa lääkkeiden väärinkäytön kanssa." Russ virnisti alistuvasti mutta jatkoi sitten : "Vaikkakin vuosien muttaan Dana on paljastunut ihan hyväksi tyypiksi. Ja jos hyvä tuuri käy niin saat nähdä mun siskon Jennyn. Siinä vasta mitä mainioin lutka - anteeksi kielenkäyttöni arvon neiti - ja ja ja.. Nyt mennään." Russ lähti bootsien kannat kopisten etenemään ulko-ovea kohti. Hän tunsi Miamin lentokentän kuin omat taskunsa. "Beach odottaa", Russ vielä huikkasi. Hän sisäisesti hymyili kuin karkin saanut lapsi ja niimpä kasvoillakin näkyi aito ilontunne.