Sateen jälkeen

[nepa]

Viileä tuulenpuuska pöllytti lakastunutta ruohoa parkkipaikan vieressä. Kellertävä, kuiva heinä ei ollut mitenkään kauneimmillaan talvella, nyt siinä alkoi näkyä jo aivan ensimmäisiä merkkejä keväästä. Pienet vihreät ruohonpoikaset nousivat varovasti, maasta, hieman pelokkaan tuntuisena, mutta samalla ihastuen korkealla paistavaan aurinkoon. Valentina, joka kipaisi nopeasti nurmikon yli, ei tätä edes huomannut, hänellä oli tällä hetkellä aivan muuta mielessään. Sitä paitsi, tulisi se kevät kuitenkin, vaikkei sitä koko ajan ihmettelisikään. Kauaa ei mennyt oikaisuun kentän kautta, nopein ja pitkin askelin. Hänen jälkeensä ruohoiselle alueelle jäi muutama tallottu ja katkennut ruohonpala ja muutamissa kohdin hyvin näkyvät saappaan koron jäljet märässä maassa.

Valentinan kasvot olivat ilmeettömät, eivät mitenkään tunteita osoittavat ja ainoastaan hänen raju kävelyvauhtinsa osoitti, että jokin otti tätä tyttöä pannuun. Hänen alunperinkin ripeä kävelynsä muuttui melkeinpä juoksuksi. Musta laukku hakkasi askelten tahdissa selkää ja lantiota. Parkkipaikalle päästyään hän kaivoi äkkiä skootterinsa avaimet. Autolla hän yleensä tuli, ainakin talvella, mutta koska aamulla sää oli näyttänyt olevan kaunis koko päivän hän oli ottanut skootterinsa. Tyttö pyyhkäisi hiukan märkää istuinta ja kävi istumaan. Avaimen kääntely virtalukossa ei tuntunut auttavan ja kone vain köhisi, kun sen olisi kuullut liikkua. Lievästi sanoen närkästyneenä Valentina nousi ylös ja potkaisi skootteriaan mielenosoitukselliseksi ja hymyili sitten. Heti tuntui paremmalta.

Hänen skootterinsa ei nyt lähtisi tuosta mihinkään, joten tässä ei enää ollut mikään hätä. Pohtiessaan, miten nyt pääsisi kotiin, Valentina pisti sauhuksi. Ketään hän ei varmaan saisi hakemaan, kävely ei oikein inspannut ja yleisten käyttämiseen hän ei vielä jaksaisi alentua. Ei hän tänne jäisi, mutta ideana olisikin saada kuljetus pois mahdollisimman mukavasti.

[tuo ruoho juttu oli hieman sekava ja aloin jossain vaiheessa miettiä, että eikö ruoho yleensä kylvetä kerran vuodessa? Tai siis eihän sitä sinne homehtumaankaan jätetä. Epäloogisuuksia, pahoittelen]

[fennella]

wade hampton laahusti urheilukentän suunnalta treenikassi olalla kohta autoaan. laahustaminen oli todellakin kuvaavin verbi mitä käyttää saattoi, sillä nuorella miehellä tuntui vaihteeksi olevan astetta suurempi vitutus päällä. ilmeisesti treenit eivät ollee sujuneet kovin hyvin, sillä harvemmin wade jaksoi muista asioista vetää suurempia pultteja. kouluarvosanat olivat tietysti asia erikseen, mutta sehän oli suoraan verrannollista futikseen. wade vilkaisee olkansa yli taaksee, mutta dalea ei näkynyt. velipoika oli tietenkin taas jäänyt suustaan kiinni tai asettelemaan jokaikisen karvan oikeeseen asentoon. huvittuneisuus jopa nousee waden kasvoille, mutta se pyyhkiytyy päänpudistuksen myötä pois. toivottavasti dale ei olettanut saavansa autoa tai kyytiä wadelta.

wade painaa taskussaan olevien autonavaimien kaukosäätimen nappia saaden siten keskuslukituksen avautumaan vasta tehtaalta tullusta toyota landcruiseristaan. isä oli ollut hieman pettynyt kun poika ei huolinut urheiluautoa, mutta wadesta tyylikkäällä maasturilla oli paljon enemmän käyttöä. nuori mies vilkaisee nopeasti, melkein automaattisella eleellä, parkkipaikalla tupakoivan tytön läpi päästä varpaisiin. valentina tuo tyttö taisi olla, mikäli wade nimimuisti ei liiemmin pettänyt, sellaistakin kun tapahtui. kaikkihan valentinan kyllä tiesi, ainakin ulkonäöltä, eihän tuota rikasta tyttöä voinut olla huomaamatta. nyt kuitenkin taisi olla tilanne jossa raha ei auttanut, ainakin sen oloista kohtelua tytön skootteri oli hetki sitten saanut.

"onks sulla joku ongelma?"
wade pakauttaa autonsa takaoven kiinni saatuaan treenikassin takapenkille ja kääntyy sitten katsomaan kysyvästi valentinaa. moottorit ei ihan ollut waden intohimo, mutta kyllähän hän niistä jotain tiesi. sitä paitsi, asema koulussa melkeinpä velvoitti auttamaan tyttörukkaa.

[nepa]

Vetäessään uudestaan savua henkeen, Valentina jatkaa tilanteensa pohtimista. Ei niin, että sitä oikeasti tarvitsisi edes pohtia, olihan hänellä kännykkä ja hän voisi vaikka soittaa jonkun hakemaan. Siinä ei vain olisi mitään tyyliä. Mielessään Valentina muistutti itselleen, ettei hänellä vieläkään ollut kiire mihinkään. Tämähän voisi olla jopa virkistävä kokemus. Normaalisti tällaisessa tilanteessa, tai no, normaalisti ja normaalisti, normaalisti hänelle ei tullut tilannetta, jossa hän jäisi yksin parkkipaikalle. Niin yksinkertaista. Rikkinäisiä skoottereita varten ei ollut varasuunnitelmaa, koska niin ei vain tapahtunut. Se ei sopinut kuviohin ollenkaan, paitsi nyt. Ja siihen oli mukauduttava. Rauhallisena hän pysyi, tyytyväisenä siihen niinkin pieneen asiaan, että nyt ei satanut.

Äsken Valentina oli katsellut tyhjyyteen, ajattelematta oikeastaan mitään, herätys tapahtui vasta jonkun paukauttaessa autonsa oven kiinni. Tyttö kohotti hiukan katsettaan siihen suuntaan, tarkistaakseen, olisiko hänen tarpeen reagoida mitenkään. Melko tutut kasvot nähdessään hän oli ja avaamassa suutaan. Toinen kuitenkin ehti aloittaa ensin. Valentinan kasvoille nousi Waden puhuessa äärinmäisen närkästynyt ilme. "Ei MULLA ole mitään ongelmia, vai näyttääkö tämä siltä?" tytön silmissä tuikkii uusi ärtymys ja hän on vielä avata suunsa sanoakseen jotain lisää, mutta tajusi sitten katsahtaa pojan silmiin. Niiden katse ei ollut mitenkään loukkaava, vaan enemmänkin kysyvä. Hän ei pitänyt anteeksipyytämisestä, joten tuon asian huomaaminen muutti vain äänensävyä ja puheen sisältöä vähemmän kärkkääksi.

"Niin siis tässä skootterissa kyllä on joku ongelma. Se ei käynnisty", tuo toteamus, vaikka joidenkin mielestä olisi ollut aivan samanlainen kuin edellinen kommentti, kuitenkin sai hieman anteeksipyytävänsävyn, jos vielä tulkitsi sen kasvojen ilmeiden kanssa oikein. Ääni pysyi yhäkin melko mitäänsanomattomana, joten huomaisiko poika Valentinan sanomaa oli vain hänestä kiinni.

[fennella]

rikkinäiset skoottorit olivat yleensä asia, jonka wade määritti ongelmaksi, joten tytön närkästyminen ja ärstyneet sanat saivat waden huvittumaan, vaikka kieltämättä häntä ärsyttikin valentinan ylimielinen asenne apua tarjoavalle kädelle. pojan mieleen pälkähti kyllä ajatus siitä, ettei skootterissa ehkä ollut vikaa, mutta harvemmin sitä silti potkittiin aivan huvin vuoksi. siispä wade tyytyy vain rypistämään aavistuksen kulmiaan valentinan sanoille ja kääntyymään takaisin autonsa etuoven puoleen. pitäkööt ongelmansa ja skootterinsa, wadella oli nyt parempaakin tekimistä kuin kuunnella ylimielistä ärtynyttä nipotusta.

wade kuitenkin kääntyy takaisin tytön puoleen tämän aavistuksen mukavammalla äänellä tulleen toteamuksen jälkeen. poika tönäisee hieman auki olevaa etuovea saadakseen sen valumaan aavistuksen pienemälle muttei kuitenkaan kokonaan kiinni. waden tarkat silmät silmäilivät hetken aikaa skootteria vain saadakseen selville veskan merkin ja vuosimallin. sen enempää poika ei moposta irti saanut, eikä varmaan saisikaan, vaikka purkaisi koko hökötyksen osiin. kunnia kuitenkin vaati wadea astelemaan biilin luokse ja kyykistymään sen viereen tutkimaan härveliä lähemmin.
"oot sä varma, ettei polttoaine oo lopussa?"
wade kysyy ystävällisesti kohottaen katseensa skootterin sisäosista sen vieressä seisovaan tyttöön. tästä hyvästä wade varmaan saisi korvilleen, sen verran typerä kysymys oli, aivan kuin poika pitäisi valentinaa palikkana. oikeastaan niinhän wade pitikin, suurinosa tytöistä oli pojasta jonkinasteisia palikoita ainakin kun kyse oli futiksesta tai moottoreista.
"tai onks tähän tulpat millon vaihettu?"
wade jatkaa kyselyä kohottaen kulmiaan lisää saadakseen mahdollisimman pähkäilevän ja kysyvän vaikutelman aikaan.

[nepa]

Waden kääntyessä takaisin Valentina ei voinut kuin hymyillä mielessään. Kyllä hänelläkin sentään oli sen verta paljon vaikutusvaltaa, eikä hän toki itseään pitänyt rumana, joten mitä muutakaan tässä oli oletettavissa. Ja koska hän pyysi, no, epäsuorasti, olihan tuon kysymys melkoisen tunkeileva, anteeksi, ei tässä näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Wade joko osaisi, tai sitten ei osaisi korjata skootteria, ihan sama se oikeastaan oli, ei Valentinalla edes ollut niin kova hinku päästä pois koululta, kysehän oli oikeastaan vaan periaatteesta. Skootterin kuului toimia, se ei kuitenkaan käynnistynyt ja lähtenyt liikeelle kuten haluttiin. Huomenna joku varmaan voisi viedä sen korjaamolle, tai hän itse, jos vain hän pääsisi hakemaan autonsa. No, ei tässä tosiaan mikään hätä ollut.

Valentina esittelee itsensä samalla kun Wade kumartuu katsomaan skootteria tarkemmin. Varmaan tuo jo tiesikin hänet ennestään, mutta sentään hänellä oli sen verran käytöstapoja, että hän halusi esitellä itsensä. Valitettavasti hän ehti nippa nappa sanoa nimensä, kun Wade täräytti kaksi idoottia kysymyksiä. Kaipa niissä oli jotain järkeä, mutta kuitenkin. Närkästyneisyys loisti taas Valentinan kasvoilta, mutta tyttö yritti pitää itsensä tyynenä. "Aamulla oli ainakin melkein täysi tankki, jollainen tuon kuuluisi yhäkin olla, ellei sitten joku ole lainannut tätä luvatta, mikä on oikeastaan mahdotonta, sillä vain mulla on avaimet ja tää on vielä lukittu kaksi kertaa". Vaikka Valentina tiesi olevansa oikeassa, oli hänen silti pakko kääntyä katsomaan bensamittaria. "Tuossahan se näkyy", tyttö totesi hieman rasittavalla äänellä. Tulppakysymys sen sijaan sai Valentinan ilmeen hämmentyneeksi. "Mitä ne sellaiset on?" tyttö ei voinut mitään hölmistynyttä ilmettä seuraavalla kummastuneelle hymylle, jota seurasi nauruntyrähdys.

[kizzy]

[[Kjäh. Mie tungen ilkeänä ihmisenä seuraan. x}]]

Alec skippaili treenikassineen päivineen pois päin urheilukentän suunnalta, toivoen Waden olevan vielä lähietäisyydellä. Pojan onneksi hänen ystävänsä auto ainakin näytti olevan yhä paikallaan. Alec siirsi katsettaan jonkun verran autosta sivummalle, paikallistaen samalla Waden sivuprofiilin.
"Huah.. Ehdinpäs."
Alec ajatteli pienen virneen kera, laahustaen kassinsa kanssa kohti kaveriaan, huomaten vasta nyt mitä toinen oli tekemässä. Ropaamassa skootteria? Mistä se sen nyt oli pölli-. Jahasjahas, naisia iskemässä.. O'Frawleyn kasvoilla oleva virne leveni vielä hitusen entisestään, ja miekkonen pysähtyi Waden vierelle.
"Wade, ei sulta liikenis kyytiä? Se mun kortti kun on vieläki hyllyllä."
Alec selitti huvittuneen virneen kera kääntäen sitten katseensa skootterin kautta, ilmeisesti sen omistajaan, nyökkäsi tälle tervehdyksen pienen hymyn kera, palauttaen katseensa takaisin maanrajassa olevaan Wadeen.

[fennella]

wade mutisee jotakin oman nimensä tapaista valentinalle tytön esittäytyessä. kaikkihan koulussa kaikki tunsi, eikä wade ymmärtänyt esittelyn tärkeyttä tai järkeä, mutta kerta sellaisiin oli menty niin mikäs siinä. mitä taas bensa tankkiin tuli, ei sammuksissa olevasti laitteesta koskaan voinut tietää näyttikö bensamittari oikein. yleensä kun ajoneuvon käynnisty viisari liikkui millon mihinkin suuntaan, yleensä tosin ylöspäin nolasta. eipä wade liiemmin ollut yllättänyt valentinan kysyessä mitä tulpat ovat. johan kerran oli todettu, että naiset olivat palikoita moottoreiden ja futiksen suhteen. wade tunkaisee sormensa skoottorin sisuksiin, mutta kiskoo kätensä samantien pois. ehkä hän ei sittenkään jaksaisi pohtia asiaa saatikka sotkea käsiään.
wade siirtää katseen paikalle pyrähtäneeseen aleciin, eikä poika voi estää huvittuneen virneen kasvoille nousua ystävän ilmoittaessa kortin olevan yhä hyllyllä. jotenkin aivan liian tyypillistä alecia, eikä wade tietenkään voinut sanoa ei alecin pyynnölle.
"mä en hirveesti sun skootterille mitään voi, mut jos kyyti kelpaa, niin mä voin heittää sutkin jonnekin."
wade hieraisee mietteliäästi niskaansa siirtäessään katseensa valentinaan ystävällisen hymyn kohotessa nuoren miehen kasvoilla samalla kun hän kohotti kysyvästi kulmiaan.

[nepa]

Valentina katseli varovasti Waden toimia skootterin kanssa; ajaminen pyörällä oli helppoa, sen korjaaminen sen sijaan oli hänelle utopiaa. Kukaan tuskin sitä kauheasti hämmästeli. Ja koska näin oli, Valentina tiesi aivan turhaksi kommentoida enää mitään, siispä hän alkoi nojailla rauhassa yhteen läheiseen autoon, jonka varashälytintä ei oltu, onneksi, asennettu liian herkäksi. Hän ehti polttaa sen miltein rauhassa loppuun, Alecin ilmestyminen paikalle pysäytti hänen rauhoittumishetken. Taas jalkapalloilijoita. Valentina kohotti hieman kulmiaan pojan kommentille, mutta ei sanonut mitään. Kai tuon, tavallaan, saattoi otttaa kohteliasuutena. Ihan aito hymy kareili Valentinan huulilla, hänen huikatessa samalla myös Alecille nimensä. Kyllä hän nuo kummatkin oli nähnyt, mutta ei missään vaiheessa erityisesti jutellut kummankaan kanssa.

"Kiitos", vastauksena kumpaankin Waden kysymykseen. Jos skootterille ei voitaisi nyt tehdä mitään, niin voisi hän ottaakin kyydin jonnekin. Ei kotiin, vaikka sinne hän olikin alunperin menossa, nyt hänen teki mieli seurata muita. Kotona ei kuitenkaan olisi ketään. "Minne te olette menossa?" kysymys osoitettettin heille kummallekin, vaikka Wade ei ollut erityisesti sanonut, että ottaisi myös Alecin mukaan. Tosin miksi Wade jättäisikään kaverinsa tänne?

[kizzy]

"Hyvä niin."
Alec tuumasi leveästi virnistäen, vaihtaen painoa jalaltaan toiselle sanoen samalla oman nimensä tytölle. Loppu ajan hän vain nyökytteli kaksikon puheille, kunnes Valentinaksi esittäytynyt tyttö kysyi minne pojat olivat matkalla.
"Ajattelin mennä Waden ja Dalen jääkaapin tyhjentämään."
Alec sanoi hymy huulillaan. Siitä jääkaapin tyhjentämisestä on tullut lähestulkoon jo tapa. Ei niinkään sen tyhjentämisen kanssa, vaan lähinnä sen, että mennään poikien luokse hillumaan ja hakkaamaan pleikkarin nappuloita tai jotain vastaavaa.

[fennella]

tapahtuma rikas vartti treenien jälkeen oli saanut suurimman vitutuksen unohtumaan, eikä wadella enää ollut syytä synkistellä, vaikka tavallaan hänen mielitekikin. wade vilkaisee alecia kyllästyneellä ilmeellä silmiään pyöräyttäen, vaikka samantien virne nouseekin nuoren miehen kasvoille. eipä siinä mitään yllättävää ollut, ainahan alec oli heillä, eikä se liiemmin haitannut. sellaista se oli futiksenpelaajien keskuudessa.
"mä oon sitten ilmeisesti menossa kotiin."
wade tuumaa, sillä eihän alec kauheasti jättänyt wadelle vaihtoehtoja. tokihan poika olisi voinut ystävänsä heillekin viedä ja poistua itse paikalta, mutta koska ilmeisesti dalekaan ei ollut kotona, saattaisi taloudenhoitaja pyörtyä järkytyksestä. eiköhän vanhalle rouvalle treenivaatteet taas olleet tarpeeksi suuri shokki. tupla shokki oikeastaan, kuten aina, sillä tuskin dalekaan alkoi hikisukkia säilömään.
"mihin me viedään sut?"
nuori mies kysee valentinalta siirtäen katseensa hetkeksi tyttöön ennen kuin asteli takaisin autolleen napaten treenikassin takapenkiltä hilaten sen sitten takakonttiin viittoen alecia toimimaan samoin. kumpikaan, alec taikka valentina varsinkaan tuskin halusivat istua treenikassien seassa takapenkillä, joten onneksi takakonttiin mahtui.

[nepa]

Vai että tyhjentämään toisen jääkaappi. Valentina ei voinut olla osoittamatta huvittuneisuuttaan, vaikka ei hän edes osannut sanoa, mikä hänestä oli niin hauskaa. Poikien puhuessa hän jäi vain ihmettelemään, minne hän nyt siis oli menossa. Valentinan koti oli sen verta kaukana koulusta, ettei hän tiennyt, jaksaisiko Wade kärrätä häntä sinne asti. Ja kuten todettu, siellä ei olisi varmaan ketään, ja koska ne ihmiset olisivat edellytys sille, että kotiin tulisi tarve mennä, niin sinne asti meneminen olisi turhaa. Hän ei tuntenut oikeastaan Wadea eikä liioin Alecia, tiesi, mutta ei tuntenut. Kuitenkin Waden kysäistessä, minne hän oli menossa, samalla heitellen laukkuaan, hän päätti kuitenkin lähteä noiden mukaan.

"Mä ajattelin tulla Alecin kansa tyhjentämään sun jääkaappia". Hetken aikaa hän oli hiljaa, sen ajan, joka kesti tupakan tiputtamiseen maahan ja sen tallomiseen sammuksiin. Äsken maahan tuijottanut tyttö kohotti kasvojaan ja hymyili, ehkä hieman vaikeastitulkittavaa hymyä, joka oli kuitenkin hänelle itselleen aivan selvä. "Jos se siis sopii, voin mä yhtä hyvin jäädä tännekin, odottamaan, jos joku muu olisi niin ystävällinen, että veisi mut pois koululta"

[kizzy]

Alec kuunteli Waden sanat virneen kera, käveli sitten toisen auton vierelle viskaten oman kassinsa avoimeen takakonttiin Waden laukun vierelle. Onneksi toisella oli tarpeeksi suuri takakontti heidän romuilleen. Tuskinpa ne johonkin pieneen, söpöön ja näppärään Skodaan olisivat edes mahtuneet. Alec sulki takakontin, käveli auton toiselle puolelle ja katsoi katon ylitse Valentinaa. Vai oli toinen tulossa Waden jääkaappia tyhjentämään? Olisihan se pitänyt arvata, Wade veti naisia puoleensa kuin magneetti nuppineuloja. Alec käänsi lopulta katseensa kaverinsa puoleen.
"No herra Magneetti, mikä on vastaus?"
Kysyi virnistäen katsoen sitten Valentinea.
"Kuka menee etupenkille?"

[fennella]

wade kääntää katseensa valentinaan ja kohottaa hieman kulmiaan pientä huvittuneisuutta kasvoilla. ei pojalle mitään sitä vastaan ollut, että valentina heille tulisi, mutta tytön tapa ilmoittaa asiasta oli kieltämättä aavistuksen huvittava. sitä paitsi valentinan lisäys sanojensa jatkoksi suorastaan velvoitti waden toivottamaan neidin tervetulleeksi kotiinsa. kenellekään jalkapalloilijalla ei olisi kanttia jättää nättiä tyttöä parkkipaikalle odottamaan toista pelastavaa ritaria. asia tietenkin olisi ollut toinen, jos wadella olisi ollut ongelmia valentinan kanssa, mutta kaikesta päätellen tytön kanssa pystyi keskustelemaan, joten miksi ei? olisipahan lakelle ainakin seuraa ja pojat saisivat pelata keskenään xboxilla.

wade irvistää alecin kommentille edelleen huvittuneena ja painaa sitten kämmenellään takaluukkua kuin varmistaakseen sen varmasti olevan kiinni.
"no tervetuloa. etupenkin paikasta saatte kyllä kiistellä ihan keskenänne."
wade sanoo kevyt virne kasvoilla alussa aavistuksen valentinalle nyökäten. poika kaivaa taskustaan auton avaimet ja kiskaisee sitten raollaan olleen etuoven auki kavuten kuskin penkille istumaan. ovi jää tyypillisesti auki siksi aikaa, kun wade käynnistää moottorin. moottorin hyristessä tasaisesti, wade kiskaisee auton oven kiinni kaivellen toisella kädellä aurinkolaseja koelaudalta ties mistä syystä.

[nepa]

Kaikki turhautuneisuus oli jo poissa Valentinan mielessä, miksi surra sitä, mille ei voi tehdä mitään? Tytön hymy oli nyt jo aidon leveä ja hieman vino, vaikka tilanteessa ei vieläkään ollut mitään huvittavaa.
”Jos tuo nimi on enne, niin mä en tiedä, uskallanko mennä istumaan eteen”.
Ilkikurisuus näkyi ja kuului tytön olemuksessa ja puheessa, vaikka kieltämättä, mutta Alecin käyttämä nimi; ”Herra Magneetti” ei herättänyt luottamusta. Sanojensa vahvistukseksi Valentina kapusi hieman vaivanloisennäköisesti takapenkille ja heitti samalla Wadelle jonkinnäköisen hymyn. Asetettuaan jonkin aikaa jalkojansa ja mustaa takkiaan sekä itseään muutenkin parempaan asentoon, avoautojen takapenkit ovat tunnetusti ahtaita, hän tunsi olonsa jo paljon miellyttävämmäksi ja saattoi jo katsella ympäristöään arvioivasti.

Autosta hänellä ei ollut mitään huonoa sanottavaa, mitä nyt hieman ahdas tuo oli, vaikka poikien treenikassit olikin työnnetty konttiin. Tytön autoa kiertävä katse pysähtyi Waden aurinkolaseja haparoivaan käteen. Valentinan suu oli jo valmiiksi auki, valmiina kysymymään, mihin ihmeeseen Wade tarvitsi aurinkolaseja tähän aikaan vuodesta, kun ei ollut edes mitenkään aurinkoista. Hänen nipisti kuitenkin huulensa yhteen, päästäen vain pienen jonkinlaista huvittuneisuutta kuvastavan äännähdyksen, samalla kun aloitti laukkunsa kaivamisen.
"Mä en tiedä, mihin Wade noita aurinkolaseja kuvittelee tarvitsevansa, mutta ehkä sunkin kannattaisi etsiä jostain sellaiset. Ettei kukaan vaan sekoita meitä FBI:n agentteihin, jotka kuljettavat jotain rikollista pois, tai sitten yksinkertaisesti luule, että me ollaan viileämpiä kuin sinä".
Puhetta oli elävöitetty tökkäämällä aurinkolasien sangoilla Alecia selkään, äsken laukusta kaivetuila. Vaikka Valentinalle ei ollut tapana käyttää aurinkolaseja, ketään tuskin hämmästytti, että sellaiset löytyivät hänen laukustaan. Diivojen laukuilla on sellainen maine, että niistä löytyy melkein mitä vaan. Valentina pisti lasinsa päähänsä ja hymyili uudestaan Alecin suuntaan.
"Tai sitten sä olet niin aurinkoinen persoona, että me tarvitaan aurinkolaseja, ettei häikäistytä".

[välillä en ymmärrä itseäni XD]

[kizzy]

[[Pahoittelen, mutta miulta ei ainakaan nyt oikein irtoa mitään vastausta tähän.. Vähän jäätynyttä tai jotain.. Eli joskos lopetettaisiin peli..?]]