Kliseistä

[zigi]

[Hyvin "taiteellinen" otsikko. Anyway, ketä vaan mukaan X>]

Dina:
Joo... Neiti Evans vilkaisee kirkkaalle taivaalle, josta aurinko paistaa täydellä terällä. 'Tsii, et voisi yhtään vähemmän kirkkaammin ja polttavammin paistaa? Ai et? No sitähän se minäkin.' Tyttö tuhahtaa mielessään ajatuksilleen. Hyvin viisasta - tuollaiset ajatuksethan tunnetusti kulkevat radioaaltoina tai joinakin suoraan tuonne aurinkoon asti. Jep, niin ne tekee. Kenties vain joissain piirretyissä. Cheerleader vilkaisee ympärilleen. Edessä on jengiä puhumassa kaikkea - voisi Dinakin aivan hyvin tuohon keskusteluun osallistua mutta ei nyt jaksa. Eikä tunnu olevan juuri tuohon keskusteluun mitään sanottavaakaan. Ja tuolla noin taitaa sitten jotkut polttaa tupakkaa, tuolla puolestaan näkyy niitä kolmannen diviisioonan tyyppejä, joista Evans kääntää samantien katseensa pois. Rokkareita, punkkareita, diivoja tuolla noin, suositut näemmä tuolla kauempana koulun pihamailla.

'Okei, kliseinen päivä - kliseisesti myös tylsää?' Näemmä. Tai ainahan sitä kenties voisi mennä liikuntasaliin harjoittelemaan cheerleading ohjelmistoa mutta toisaalta, kun ei ole tässä pihalla vielä kovin kauan edes ollut. Tai voisi kai sitä mennä juoksemaan ympäri urheilukenttää, että kunto hyvänä. Mene ja tiedä mutta jotain tekemistä voisi keksiä ennen kuin olisi taas yksi tunti koulua edessä - hyppytunti ja seuraavia tunteja edeltävä välitunnit tällä hetkellä. Tai siis seuraava tunti olisi Dinalla hyppytunti, nyt on välitunti ja sen kyllä huomaa pihalla olevan jengin määrästä. Jos nyt keksisi hyppytunniksikin jotain hauskaa tekemistä... Joo, se olisi kyllä hieno plussa.

[baabaa]

Eva avaa amerikanraudan oven ja ennen autosta poistumistaan antaa poskisuudelman ystävälleen. "Nähdään Karen!" tämä huikkaa vielä ennenkuin auto poistuu. Oli aina niin mukavaa saada huomio hetkeksikään itseensä, vaikka kyseessä sattuisikin olemaan kaverin auto, joka muutenkin oli kokenut kolarin. Kolarin, jossa Eva oli itsekkin ollut mukana. Viikonloppuisin tapahtuu kaikenlaista, puutkin jotenkin tulevat lähemmäksi tienreunaa ajaessa. Ja niinhän siinä lopulta kävikin, että Karen ajoi puuhun pahki. Eikä tämä sen jälkeen saanut poistua kotoaan kuukauteen. Huolestuttavinta sinänsä, että tytöt vain nauroivat kolarille.

Eva vetää paitansa suoraksi ja ja kauvaa repustaan kännykänsä. Litania tekstiviestejä oli taas saapunut. Ja eikä turhaan. Olihan se maailmaa mullistavaa, kuinka kaverin eksällä olikin yhtäkkiä uusi tyttö. Joka siis piti eliminoida mahdollisimman nopeasti. Eva nostaai välillä kättään tutuille koulunpihassa. Kännykän laittaessaan pois hän nostaa vielä päänsä niin, että poninhäntä heilaa. Tyttö luo katseen porottavaan aurinkoon. Onneksi oli sattunut syntymään Arizonaan. Ainaista aurinkoa ja kuumaa asfalttia ja hikisiä lihaksikkaita miehiä ilman paitaa bensa-asemilla. Tänään voisikin taas käydä tsekkaamassa tarjontaa. Mutta ensin koulu ja sitten hupi, jotenkin sinnepäin oli Eva joskus kuullut sanottavan. Purkkakupla kasvaa liian suureksi ja poksahtaessaan tarttuu ylähuuleen. Niin kävi kokoajan joten Eva oli harjaantunut saamaan sen nopeasti hampaillaan irti.

Ja siinä samassa, Arizonan auringon alla ("joka on muita aurinkoja lämpimämpi") silmiin osuu Dina. Eva nopeuttaa askeleitaan ja kävelee hymyssä suin toisen luokse. Eva avaa kätensä kaverihalaukseen, kuului tapoihin. "Hei Dina! Miten menee?"

[zigi]

Toisaalta ei se tylsyyskään niin paha asia ole kuin jokin kuten se, että lähellä olisi nörttejä puhumassa ties mistä. Tosin jos niitä tulisi lähelle niin eiköhän Evans lähtisi vain menemään ja melkoisella vauhdilla lähtisikin. Ei nimittäin kiinnosta ollenkaan niiden alimpaan kastiin kuuluvien seura - paitsi kenties silloin hyvin harvoin, jos niistä on jotain apua. Ei etteikö osaisi itsekin kengännauhansa sitoa ja tietokoneita käyttää joten nuo vaihtoehdot ovat ainakin poissuljettuja. Ja sitäpaitsi niitä alimpaan kastiin kuuluvia ei nyt ajateltaisi - on sitä muutakin ajateltavaa kuten vaikka se, että onneksi ei ottanut takkia mukaan tuolta sisältä, täällä voisi muuten olla hyvinkin kuuma. Tyttö haroo vaaleita hiuksiaan. Vihreät hyvin suuret ja hyvin kirkkaat bambisilmät vilkaisevat parkkipaikalle saapuvaa amerikanrautaa. Hm, kenties joku tuttu kuten vaikkapa... Virnistys, kun Eva nousee autosta ulos. Tuttupa hyvinkin. Se ajatus kuitenkin keskeytyy, kun edessä olevista sellainen hemmetin pitkä tyttö kääntyy Dinaan päin.
"Dina, onko sinulla tulta?"
Blondi puistelee toiselle blondille päätään. Eipä ole tulta ei. Kun ei varsinaisesti edes polta, silloin tällöin saattaa jossain toki pari polttaa.

Mielessä käväisee, että Eva kenties meni jo - sehän olisi sääli koska neidistä saisi juttuseuraa - mutta se ajatus osoittautuukin vääräksi, kun pissis neiti tulee cheerleaderia juuri halaamaan. Dina halaa takaisin.
"Hei. Mitenkö menee? Tämän välitunnin jälkeen on hyppytunti ja yritän päättää kaikista vaihtoehdoista mitä sen ajan tekisi."
Olkapäiden kohautus, kun lopettaa sen halauksen, joka siis hyvin lyhyen aikaa kestikin. Jea - voisi tosiaan yrittää päätää mitä tekisi hyppytunnin ajan. Kenties vain hengailisi jossain kuten tuolla parkkipaikan reunalla. Tai jotain. Mitä vaan oikeastaan, ei tässä mitään erityistä ole ohjelmassa joten ohjelma on aivan vapaasti valittavissa. Evans sipaisee hiuksiaan korvansa taakse, katse Evaan.
"Miten itselläsi menee?"
Hymähdys. Jea, hienoa. Puheseuraa tai siis jutteluseuraa koska eihän tässä mitään varsinaisia puheita aleta pitämään. Pilkunviilausta, juu.

[baabaa]

"Jos mulla olis hyppytunti niin menisin bensa-asemalle. Tosin eihän siinäkään yksin niin paljoa intoa ole." Eva huokaisi kevyesti. "Mut mun on pakko mennä matikan tunnille, kun jotenkin kummassa aina sillon niitten tuntien aikaan iskeny kauheen voimakas pääkipu aina". Eva virnisti. Toki neiti vihasi matikkaa mutta minkäs teki. Päätös tunnille menemisestä syntyi edellisenä päivänä, kun huonekaveri näytti missä mentiin. Oltiin aloitettu kokonaan uusi aihe, minkä nimeä Eva ei enään edes muistanut. Hattua saisi nostaa jos matikasta läpi pääsisi.

"No, eipä mitään erikoisempaa", Eva sanoi ja virnisti. "Tai siis onhan Katen poikaystävällä nyt uus likka. En kyllä ymmärrä miks Kate on siitä niin tarkka. Nehän eros puolivuotta sitten. Ja Joanna lopetti juomisen. Sen joku ihmeellinen laihdutus ohjelma kieltää sen. Se lopetti perunoidenkin syömisen. Ja sai muuten Kristinkin mukaan samaan. Mutta ei ne kauaa kestä juomatta, kun on semmosia pesusieni juomareita". Evan suupielet kohosivat hymyyn. Ei ollut vaikea arvata kenen kautta juorut kulkivat, ei tosiaankaan. Eva heilautti päätänsä hieman sivulle, jotta sivuletti pysyisi siellä missä kuuluukin eikä valuisi kasvoille silmien eteen. Samalla Eva kaivoi taskustaan rahat. Nopeasti päässä laskettuaan hän totesi kädessään olevan 20 dollaria. Enemmän kuin tämä oli luullut. Kyllähän sillä jotain saisi koulunjälkeen. Ellei sitten vaikka välillä säästäisi. Njääh, mitäpä sitä turhaan.

Kellot soivat taustalla. Eva valpastui. "Joo, nyt täytyy mennä. Nähään!"