|
Post by baabaa on Jul 10, 2006 21:22:35 GMT 2
Robyn syventyi myös kenkien pariin. Tosin erilaisten, kuin mitä Lola tarkkaili. Hetken aikaa Robyn näki pelkkiä sandaaleja ja oli jokseenkin näreissään. Mikään ei ollut vähemmän diivan tyylistä, kuin tasapohjaiset sandaalit. Paitsi ehkä tasapohjaiset sandaalit, joissa oli vielä jotkin helvetin narut, jotka on tarkoitus kiertää jalan ympärille. 'No thanks', Robyn mietiskeli. Silloin hänen silmänsä osuivat täydellisimpiin kenkiin (linkki), mitä hän oli eläessään nähnyt. Suoraan, kuin Kate Mossin jalasta viedyt. Robyn ahmi kenkiä silmillään. Toki hänellä oli samantapaiset jo olemassa mutta diiva huomasi pienimmänkin eron. Ja nämä olivat täydelliset, kauneimmat luomukset mihin Robyn oli koskaan törmännyt. 'Jumala on sittenkin olemassa', Robyn ehti jo ajatella, kun kuuli Jamien ääneen. 'Tosiaankin on!' Joku oli viimein pelastanut diivan tuon typeryksen muovisista tekokynsistä. 'Tai sitten vain huono manikyyri', Robyn kerkesi ajatella. "Abby", Robyn sanoi hymyillen tällä kertaa aidosti. Nuoren hymy ei kuitenkaan koskaan yltänyt kovin korkealle, oli hän miten iloinen tahansa. "Ei oikeestaan oltukkaan yhdessä", hän vielä oikaisi ja jatkoi: "Tavattiin vaan tien toisella puolella ja samaan paikkaan oltiin menossa." Toki edellä mainittu oli hieman vesitetty versio mutta Robyn luotti Lolan äärettömään tyhmyyteen. Ja jos on tarpeeksi tyhmä niin on myös helposti manipuloitavissa. Ja jos on helposti manipuloitavissa niin unohtaa, että Robyn pyysi toista seurakseen. Siihen diiva uskoi. Ja olihan Robyn kuitenkin Jamien läheinen ystävä. "Tuleppas katsomaan näitä", Robyn sanoi viittoen toista diivaa luokseen. Hän hyppäsi nopeasti mustista kengistänsä punaisiin ja katsoi kenkäpeilistä. Upeat ne olivat. Päivä oli kääntynyt parempaan suuntaan mutta tupakkaa olisi saatava pian. Eikä asiaa helpottanut tupakalta tuoksahtava Jamie. (( Joo, kuvitelkaa nuo kengät mustapohjaisina tosiaan ^^ ))
|
|
|
Post by rixi on Jul 11, 2006 18:57:45 GMT 2
"Moi", Jamie vastasi, mutta hänenkään hymynsä ei ollut myöskään verrattavissa pepsodent-hymyihin, se oli hillitympi ei-hampaita hymy. Tyttö kääntyi sitten Robynin puoleen nyökäten tämän 'selitykselle' pikaisesti. Huomio oli enemmänkin kiinnittynyt kaupan vaatetarjontaan. Saisi kuitenkin pitää varansa tälläsessä kaupassa, ettei omia vaatteita löytyisi kenenkään muun päältä. Sellaistahan se oli. "Noi on muuten ihan sun tyyliset", Jamie sanoi totuudenmukaisesti Robynille tämän pyytäessä katsomaan kenkiään. Jamie ei itse oikeastaan pitänyt tuollaisista hirveän umpinaisista korkkareista, ainakaan näin kesähelteillä. Jaloille tuli silloin niin kuuma ja kaikkea. Jamie nyrpisti nenäänsä ajatuksilleen. Ällöä, tämä ajatteli ja pudisti nopeasti päätään.
//nyt tuli vähän lyhyt taas.. inspiraatio on kadonnu jonnekki.//
|
|
|
Post by shady on Jul 12, 2006 12:51:06 GMT 2
Lola mietti kertoisiko Robyn Lolan aleikkuna tuijottelusta Jamielle tai olikohan diiva edes nähnyt sitä kompastumisen tapaista. Toivottavasti ei. Robynin selitys kelpasi Lorrainelle kunhan "ale" sanaa ei mainittu vaikka diiva itse oli tuppautunut hänen seuraansa, sitä Lola ei harmikseen enää muistanut. Tyttö vilkaisi Robynin jaloissa komeilevia kenkiä ja totesi mielessään niiden sopivan diivalle vaikkei Lola noita olisi itse pitänyt vaikka maksettaisiin. Lorraine jatkoi kenkävalikoimien tutkimista, liikaa tasapohjaisia sandaaleita, pitäisi niissä jotakin korkoa olla, että Lola suistuisi sellaiset jalkaan työntämään.
((Sama juttu...))
|
|
|
Post by baabaa on Jul 16, 2006 16:31:29 GMT 2
(( At last! Ja jos siis ette vielä ole tietoisia niin hiiri on alkanut oikkuilemaan. Nyt se toimii mutta ehti olla muutaman päivän kokonaan pois käytöstä. Siskon koneelle vaikea ängetä, kun se on niin addikti nettaaja. Nyt tosin Iisalmessa ja missä lie porukoiden kanssa. Ja Shady, ihanaihanaihana ava. En malttas millään oottaa Zoe / Zack peliä. Ois ihan ihana kaksikko. Alhaalla oleva teksti on sitten aikamoista turhaa paskaa mutta antaa olla. Kamalaa selittelyä, yksityiskohtia, ei toimintaa. ))
Robyn hymyili pienesti Jamien kommentille. Kaksikko ei oikein tuntunut tajuavan hänen kenkiensä päälle. 'Kate Moss ainakin tajuaa', diiva mietiskeli. No, Robynia muiden mielipiteet eivät edelleenkään hetkauttaneet. Hänen tyylinsä oli klassinen ja yksinkertainen. Ja moneen se tuntui vetoavan, etenkin seurapiireissä. Briteissä parhaiden seurapiirien pukeutumisetiketin kaava oli merkki, kalleus, yksinkertaisuus ja selkeät värit. Monet nuoret eivät toki tuota sääntöä totelleet mutta Robynille se oli kaikki kaikessa. Robyn ihasteli kenkiä jalassaan, kunnes sitten siirsi jalkansa tulipunaisista korkkareistaan takaisin mustiin. Ja vaikka Jamie oli molempien kaveri oli ilmassa silti jonkin sortin kireyttä. Johtui kaiketi siitä, että Lola ja Robyn olivat saman katon alla. Lisäksi kaksi diivaa Chanelin liikkeessä aiheutti vaan arvostelua molemmissa. Tytöt ovat julmia!
Robyn yritti pysyä nahoissaan mutta se tuotti jonkinlaista tuskaa. Hän ei ollut polttanut nyt kahteen tuntiin. Ennen Lolaan törmäämistä hänen oli ollut tarkoitus mutta ei sitten enään viitsinytkään, ei bimbon seurassa. Niksa vaati tupakkaa. Nikotiinia, tervaa, häkää.. Parhaansa mukaan Robyn yritti keskittyä vaatteisiin mutta ei pystynyt. Ei hän levottomalta toki näyttänyt. Pikemminkin klassiselta diivalta hillitty ja kylmä ilme kasvoillaan. Meikit kohdallaan, hiukset jokaista haituvaa myöten kohdallaan ja vaatteet huolella valittu. Mutta elimistö huusi nikotiinia. "Mä käyn sovittamassa tätä", Robyn sanoi nostaen neuletta muutaman sentin ylemmäksi.
Tyttö painui sovituskoppiin ja heitti leninkinsä päältään niin, että hänen yllään oli enään pelkät alusvaatteet. Halogeeni lamppu katossa oli äärimmäisen lämmittävä. Ilma sovituskopissa tuntui väreilevän kuumuudesta ja Robyn pelkäsi meikkiensä leviämisen puolesta. 'Voisi kai sitä näillä vaatteiden hinnoilla tehdä ilmastoinnin pukukoppiin', likka mietiskeli ärtyneenä. Hän heitti mustan neuleen päällensä ja olo oli oudon alaston. Neuleesta näkyi läpi, minkä vuoksi Robyn riisuutui siitä ja heitti mekon päällensä. Tuon jälkeen hän sovitti uudestaan neuletta. Se oli täydellinen Robynin mieleen. No, ainakin aika lähellä täydellistä. Robyn hymyili hieman kylmää hymyään, kunnes otti neuleen päältänsä. Neiti asetteli hiuksiansa hieman ja tarkasti meikkinsä. Tämän jälkeen hän poistui pätsipukukopista.
Hetkeksi tyttö oli jo sovittaessaan unohtanut nikotiinin tarpeensa mutta nyt se palasi. Heti Jamien nähtyään Robyn jälleen tarvitsi palavasti savukkeen. Robyn poimi punaiset korkkarit kenkien joukosta ja tarkisti niiden koon oikeaksi. Hän silmäili nopeasti valkoista liiketilaa ja sitten Lolaa sekä Jamieta. "Mä käyn maksamassa", Robyn huikkasi Jamielle, minkä jälkeen käveli määrätietoisin askelin kassalle. Myyjällä oli platinanblondit hiukset tiukalla nutturalla ja saman väriseksi maalatut huulet, kuin Robynilla. Ikää tuolla oli lähellämmäs kolmeakymmentä. Robyn tiesi hänen nimensäkin, Yoanna Bloomfield. Diiva kun sattui olemaan vakioasiakas. Robyn hymyili hieman Yoannalle, minkä jälkeen maksoi neuleen ja kengät, mitkä myyjä heitti Chanelin paperikassiin. Oli niin mukava kävellä kaupungilla mukanaan jotain, missä luki Chanel. "Hyvä valinta, Robyn. Etenkin kengät", Yoanna totesi hieman hymyillen. Teininkin kasvoille nousi pieni hymy. Hän oli aidosti kiitollinen. Yoannan tyyli oli Robynin mieleen, samalla tavalla klassinen, kuin tytön omakin tyyli. "Kiitos", tyttö kuittasi. Mielessä pyöri yksi asia - tupakka.
|
|
|
Post by rixi on Jul 29, 2006 18:33:43 GMT 2
Jamiekin syventyi tutkimaan kenkiä. Hän(kin) päätyi siihen tulokseen, että matalia ja tasapohjaisia oli ehkä liiaksi. Nopeasti hän vilkaisi omia kenkiään, ikään kuin varmistuakseen, että ne olivat yhä Louis Vuittonin kiilakorkoiset ihanuudet. Vilkaisu oli tosin aika turha, sillä ne hiersivät ikävästi isovarpaan vierestä ja ilmoittelivat olemassaolostaan. Olisi ehkä sittenkin voinut valita jotkut toisenlaiset shoppailureissulle.. Saamarin kengät, Jamie ajatteli, mutta muistutti nopeasti itselleen, että ne olivat Louis Vuittonit. Uudet Louis Vuittonit, jotka kyllä sopeutuisivat hänenkin jalkoihinsa. Koulussa jotkut eivät maksaneet joka päiväisestä ateriastakaan yhtä paljon, kuin mitä Jamie oli kengistään pulittanut. Oli se joskus aika rasittavaa olla kaunis, huoliteltu, rikas ja suosittu - sai esimerkiksi kestää hiertäviä kenkiä ja ylimielisiä, ärsyttäviä ystäviä. Jamie karkotti ajatukset mielestään ja laittoi jotkut ihan kivat kengät takaisin paikoilleen. Samaan aikaan hänen kännykkänsä piippasi viestin saapumisen merkiksi. Viesti oli hänen äidiltään, joka ilmoitti vievänsä auton. Nice, sitä saa sit kököttää sisällä loppupäivän, hän ajatteli.
Robynin maksettua omansa harkitsi Jamie vielä hetken kenkien ostamista, mutta päätti jättää asian seuraavaan kertaan. "Ostatko sä jotain, Lola ?" Jamie kysyi Lolalta kääntyen samalla tämän puoleen.
//anteeks tää viivästymine taas :'D anti-inspiroitunu olo ja tästäkin tuli tällästä pashaa~ hiiriongelmia mullakin.//
|
|
|
Post by shady on Aug 5, 2006 16:30:22 GMT 2
Lola seurasi katseellaan kun Robyn lähti kohti tiskiä. Tyttö kääntyi kohti Jamieta kuulleessaan tuon kysymyksen. Lorraine kohotti kädessään roikkuvia kenkiä toisen suositun nähtäväksi. "Nämä ajattelin ostaa" Tyttö vastasi. Lola heilautti platinablondit hiukset olkansa taakse ja marssi kassalle Robynin viereen. Tyttö nyökkäsi tiskin takana seisovan Yoannan tervehdykseen ja maksoi sievoisen summan uusista kengistään pankkikortilla, jonka oli saanut käyttöönsä jo 14 vuotiaana. Tosin se oli vaihdettu uuteen jo monia kertoja kun Lola oli hävittänyt korttinsa tai muuten vain kyllästynyt edellisessä olevaan kuvaan. Myyjä ojensi tytölle paperikassin ja Lola kääntyi kahden muun puoleen. "Mitä seuraavaksi?"
|
|
|
Post by baabaa on Sept 29, 2006 18:45:02 GMT 2
(( Tämä peli on niin venähtänyt ja minä sitäpaitsi pelitauolla, joten sovitaanko, että tämä peli jää tähän? ))
|
|